HongKongin kansainvälinen kenttä sijaitsee n 45 kilometriä keskustasta. Lennon aikana olimme pohtineet erilaisia mahdollisuuksia taivaltaa em. väli. Saatuamme rinkkamme, jotka olivat pakattuina suojapusseihin, asia varmistui. Tilaisimme lentokenttätaksiyritykseltä kuljetuksen. Kyyti maksoi 520 HKD, ja kun he näkivät kaikki neljä rinkkaamme ja kunkin pikkurepun, hinta nousi 570 HKD:n eli n 57 euroon. Neljällä jaettuna tuo hinta ei ollut kovin paha, joten lähdimme matkaan mustalla, isolla tila-autolla. Päädyimme väärän hotellin pihaan, josta paikallinen taksi vei meidät muutamien kortteleiden päässä olevaan hotelliimme, Kimberley. Olimme TSIM SHA TSUI EASTin alueella.
HongKong on pilvenpiirtäjien, satamien, usvan, ihmisvilinän, puhtauden, työn arvostuksen ja levollisuuden kaupunki. Siellä asuu 6,5 miljoonaa ihmistä. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä kaikkialta ihmiset ovat sinne muuttaneet. Kaupungissa on kuitenkin jalkaisin hyvä liikkua, vain hetkittäisiä ruuhkahuippuja aiheuttamassa väestötungosta kapeimmilla kaduilla. Isojen risteyksien ali on rakennettu jalankulkijoille kävelytunnelit. Henkilöautoja on suhteellisen vähän, kaksikerroksisia busseja ja takseja on paljon. Yhden polkupyöräilijän lisäksi näimme kaksi lukittua polkupyörää. Maanalainen lienee toimiva, asemia oli useampi meidänkin kiertämällämme alueella.
Ihmiset ovat ahkeria ja työtä sekä ammattiaan arvostavan oloisia. Olivatpa he sitten yleisen käymälän siivoajia, yksityisyrittäjiä tai isojen liikkeiden eri portaiden henkilökuntaa. Vieraan ihmisen kohtaaminen on tässä kulttuurissa erilaista kuin meillä. Rauhallisen levollinen ja samanaikaisesti omasta kulttuuristamme jonkin pirskahduksen vuorovaikutukseen antava suhtautuminen avaa nämä ihmiset mukavaan kanssakäymiseen.
Kaupunki on käsittämättömän siisti. Onko osuutta sillä, että olimme yhdessä HongKongin ehkä yhdestä suurimmista kauppa-alueista, vai onko kaikkialla yhtä siistiä. Sitä emme tiedä. Täällä kuitenkin oli siistiä! Roskakoreja monin paikoin, joiden päällä olivat tuhkakupit. Kadunlakaisijoita, roskakuormien kuljettajia käsikärryjä työntäen, kadunpesijät aamulla aikaisin liikkeellä olivat muutamankin aamun kokemuksella itsestään selvyys. Yleiset vessat olivat tässä asiassa huippuja: kaikille avoimia ja siistejä, joista wc:n hoitaja piti arvokkaana ja ylpeänä huolta. Seinällä taulu, jossa työntekijän kuva ja teksti ”Kiitos, kun käytätte palvelujamme”. Mietimme katseet maahan luotuina Hämeenlinnan yleisiä vessoja.
HongKong sijaitsee vuorien juurella. Sinne johtaa todellinen siltojen maailma ylittäen monia jokia, vuonoja tai merenlahtia. Auton ikkunasta satama-alue satoine kansainvälisine laivoineen ja massiivisine nostureineen oli huikea näky. Mikä määrä tavaraa tällä alueella liikkuukaan.
Vuorien alareunoihin, rinteille ja aivan päälle on rakennettu runsaasti pilvenpiirtäjiä. On aivan uusia lasipa-latseja ja sitten selkeästi vanhempia rakennuksia, joiden kymmenien kerroksien ikkunoissa vaatteet iloisesti liehuen olivat kuivumassa. Ehkä tämä kokonaisuutena on vastakohtien maa – tuosta emme kokemuksemme perusteella osaa muuta kommentoida. Joen varsi kulttuurikatuineen, taidemuseoineen ja puistoineen oli levollinen kokemus. Joen toisella puolella oli HongKong Island, jonka kaunista siluettia tyydyimme ihailemaan. Ja tietysti kuvaamaan. Ilma HongKongissa oli oudolla tavalla usvainen, joka näkynee oheisissa kuvissakin. Jäämme miettimään, onko tuo saastesumua vai meren tuomaa sumua vai näiden sekoitusta. Ensimmäinen vaihtoehto tuntuu surulliselta.
Yhdessä kokonaisessa päivässä ehtii saada pienenpienen kosketuksen tähän miljoonakaupunkiin. Me saimme sen – HongKong kosketti meitä. Suunniteltu ja onnistunut käyntipaikka kaikilla tavoin, mukaan lukien puikoilla syömisen, joka sujui vaihtelevalla tavalla kullakin matkalaisella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti